SVT huolissaan tulkkien työllistymisestä kilpailutuksen jälkeen

Kela avasi tulkkauspalvelujen kilpailutuksen 12.4.2017 julkaisemalla tulkkauspalveluiden kilpailutusasiakirjat. Tulkkauspalveluihin on suunniteltu muutoksia, jotka tulevat voimaan vuoden 2018 alussa. Tällaisenaan toteutuessaan kilpailutus tulee SVT:n näkemyksen mukaan muuttamaan tulkkauspalveluiden kenttää suuresti. Asiakirjoihin liittyvät kysymykset tuli esittää Hanki-palvelussa tiistaihin 2.5. klo 9 saakka. SVT lähetti myös omat kysymyksensä ja kommenttinsa ja työmme asian parissa jatkuu edelleen. Alla koonti oleellisimmista asioista, joita kommentoimme.

Tulkkiresurssit

Palvelukuvauksesta löytyy paljon heikennyksiä, jotka toteutuessaan tulevat vaikuttamaan jopa tulkkien työllisyysasteeseen. Eniten huolta herättää etukäteen määritellyt alueelliset tulkkiresurssit, joiden mukaan monen alueen tulkkimäärästä vähennettäisiin lähes puolet. Tämä lisäisi ammattiryhmämme työttömyyttä radikaalisti. Perusteena näille leikkauksille esitetään tilastoja viime vuosien tilausmääristä.

Kela esittää resurssit kokoaikaisina tulkkeina, jotka tekevät vuodessa 1 130 tuntia tulkkausta (noin 4,7 h tulkkausta päivässä). Tämä tulkkausmäärä toteutuu pienellä säteellä tehtävinä tulkkauksina tai opiskelutulkkauksina. Nykyisellä kilpailutuskaudella yhä useamman tulkin työpäivässä matka-aikaa on saattanut olla yhtä paljon tai jopa enemmän kuin tulkkausta. SVT pohtiikin, millaisia työpäiviä tulkit tekevät tämän laskelman mukaan.

SVT esitti kysymyksen, miten resursseihin lasketaan tulkki, joka tekee sekä viittomakielen- että kirjoitustulkkausta sekä hallitsee ks-menetelmät ja näiden lisäksi opettaa ja tekee sisäistä välitystä? Ymmärryksemme mukaan tähän asti hyväksi nähty monipuolinen työnkuva muuttuisikin nyt taakaksi, kun yksi tulkki voisi tarjota vain kahden eri tuotteen osaamista.

Kysyimme myös, kuuluvatko opiskelutulkit eri resurssiin kuin asioimistulkit. Jos samaa tulkkia tarjottaisiin opiskelutulkkaukseen, kuurosokeille, viittomakielisille ja kirjoitustulkkaukseen, miten riittävä resurssi lasketaan? Jos samaa tulkkia ei voisi tarjota moneen resurssiin, mitä tapahtuu tulkille, jota on tarjottu vain opiskelutulkkaukseen, eikä sellaista tulekaan? Onko tilanne sama myös ruotsinkielisten tulkkien kohdalla? Tällaisessa tilanteessa tulkin laajasta osaamisesta hyödynnettäisiin vain yksi osa-alue.

Peruutusehdot ja tilausaika

Kilpailutusasiakirjoissa ilmoitetaan, että Kela maksaisi vain tehdystä työstä. Liitteenä on tilastoja peruuntuneista tilauksista. Kela ilmoittaakin, ettei se enää tulisi maksamaan palveluntuottajille peruuntuneista tilauksista, mutta korvaisi syntyneet kulut. Asiakirjoista käy ilmi, että tulkin odotetaan jatkossakin odottavan asiakasta paikalle 30 minuutin ajan. Tällaisessa tilanteessa palveluntuottajalle syntyy palkkakuluja. Tulkin näkökulmasta 30 minuutin odotus on työaikaa ja tehdystä työstä tulee maksaa palkka. On täysin työelämän pelisääntöjen vastaista velvoittaa ketään tekemään ilmaista työtä.

Kela ilmoittaa kilpailutusasiakirjoissa, että se tulisi maksamaan vain tilatusta ajasta. Mikäli tilaukset pitenevät yli tilatun ajan, ei rahallista korvausta ylimääräisestä työstä saa. SVT:n mielestä asiakkailla on oikeus määritellä itse tulkin tarpeensa ja tulkeilla on oikeus saada palkkansa koko tehdystä työstä. Samoin tuottajilla on oikeus saada asianmukainen korvaus kaikesta siitä, josta syntyy matka- tai palkkakuluja, kuten tulkillakin on oikeus palkkaansa.

Positiivisia muutoksia

Asiakirjoissa todetaan laadun ja hinnan suhteen olevan 50/50. On hyvä, että laatuun tullaan kiinnittämään aiempaa enemmän huomiota. Laadun mittaus on haastavaa eivätkä  keskimääräiset kokemusvuodet suinkaan yksin takaa tulkkauksen laadukkuutta, vaikka ne jonkinlainen mittari ovatkin. On kuitenkin tärkeää, että laadun huomiointi on nyt mahdollista jollain tavalla ja tulevaisuudessa laatua voidaan toivottavasti mitata monipuolisemmin.

Valinnanvapaus näyttäisi lisääntyvän, kun tulkkauspalvelun asiakkailla on mahdollisuus luoda itselleen yksi tai useampikin tulkkilista eri tilaisuuksia varten. Näin toteutuisi SVT:nkin ajama työelämätulkkaus. Tulkkaus myös pyritään toteuttamaan lähipalveluna, jolloin tulkki pyritään löytämään korkeintaan 150 kilometrin säteellä. Tämä on hyvä asia, sillä tulkkien ajattaminen satojen kilometrien päähän on harvoin tarkoituksenmukaista. Poikkeuksen tekevät kahden tai kolmen kilpailutusalueen rajoilla asuvat tulkit, joiden palveluiden tarjontaa tultaisiin rajoittamaan turhaan. Tulkilla pitäisi olla erillinen kalenteri ja lähtöpiste jokaisella kilpailutusalueella, vaikka tulkin koti saattaisi sijaita yhdellä kilpailutusalueella ja matkat kahteen muuhun ovat alle 100 km. Tämä tulisi vähentämään asiakkaiden tulkinsaantimahdollisuuksia ja tulkin työmahdollisuuksia.

Ammatikunta pidettävä elinvoimaisena

Me SVT:ssä ihmettelemme suuresti, miksi Kela haluaa viime vuosien tilastojen perusteella tehdä näin radikaaleja vähennyksiä tulkkimääriin. Mikäli kilpailutus toteutuu näillä asiakirjoilla, vaarantuu ja estyy monen tulkin mahdollisuus harjoittaa ammattiaan ja ylläpitää sekä kehittää ammattitaitoaan. SVT ei halua nähdä tällaista ammattikuntamme alasajoa. Tulkkauspalveluiden kilpailutusta ei voi verrata esimerkiksi fysioterapeuttien tai rakennusalan kilpailutuksiin, joiden palvelua ostaa moni toimija. Alallamme on selkeästi yksi pääpalvelunostaja, Kela, jonka tilausten varassa toimeentulomme ja ammattitaitomme ylläpito suurelta osin on. Tulkin jäädessä työttömäksi neljäksi vuodeksi, rapistuu ammattitaito vääjäämättä ja alamme menettää kokeneita tulkkeja. Hankittavan resurssin rajoittaminen ei tuo kustannussäästöjä, vaan pikemminkin vaarantaa tulkin saamisen. Totuus on, että vain käytetystä palvelusta maksetaan, ei tarjolla olevasta resurssista. Annettakoon meille siis mahdollisuus työntekoon.