Jo lakkautetun tulkkirekisterin tilalle ei ole vielä perustettu uutta järjestelmää tulkkien tietojen ja taitojen kartoittamiseksi. Kelalla on tiedot tulkeista tulkkiprofiilin muodossa, mutta tulkkauspalvelun tuottajat tai käyttäjät eivät voi käyttää järjestelmää.

Virpi Thurén kirjoitti tulkkien auktorisoinnista vuonna 2011 ja kuvaili mahdollisia auktorisointi- tai rekisterijärjestelmiä viittomakielen tulkeille. Kuten useilla muilla ammattialoilla, myös tulkeilla sopisi olla virallinen ammattinimike ja viranomainen tulkkirekisterin ylläpitäjänä. Tavoitteeseen on kuitenkin vielä pitkä matka, ja ensimmäinen askel voisi olla oman, järjestöjen ylläpitämän rekisterin perustaminen – taas kerran.

SVT:n ja Terhi Kalliomäen ideaa tulkkikorteista on kehitetty eteenpäin, ja tulkkikorttijärjestelmää on kuluvan vuoden aikana esitelty Tupa ry:n, TTYR:n, Kelan, Diakin ja SVT:n edustajille. SVT:n nettisivujen ylläpitäjä, Kairo oy rakentaisi tulkkikorttijärjestelmän yhdessä siihen valitun projektityöryhmän kanssa.

Järjestelmän piirteitä:

– Internetissä (tulkit.net) oleva henkilökohtainen tulkkikortti, jonka ulkoasuun ja tietoihin tulkki voi itse vaikuttaa.

– Tulkeilla mahdollisuus osoittaa omaa ammatillista kehittymistä.

– Palveluntuottajilla ja Kelalla omat käyttäjäoikeudet, joilla enemmän oikeuksia ja näkee enemmän tietoa tulkeista.

– Kelalle näkyy kaikki tiedot tulkeista

– Työnantajalla oikeudet lisätä esimerkiksi tiedot koulutuspäivistä.

– Asiakkaille oma ikkuna, joista näkee tiedot, jotka tulkki haluaa julkisesti näyttää.

– Asiakkaalle voi näkyä esimerkiksi videoesittely, kuva, työalue, erikoisosaamisalueet, sähköpostiosoite.

– Kommenttikenttä on myös mahdollinen.

– Järjestelmän pääkäyttäjänä on SVT:n tai TTYR:n valitsema henkilö, jolla on käytössään työryhmä ongelmien varalta.

Tärkeimpänä uudistuksena olisi mobiilikäyttöliittymä, jonka avulla palveluntuottajat ja käyttäjät voisivat hyödyntää tulkkikorteissa olevaa tietoa. Tulkeilla olisi mahdollisuus päivittää tietoja ammattitaidostaan ja erikoisosaamisalueistaan asiakkaiden ja Kelan välityskeskuksen nähtäville. Tämä kannustaisi tulkkien aktiivisuutta kehittymiseen ja kouluttautumiseen, mikä taas lisää asiakkaiden luottamusta tulkkauspalveluun.

Nykyinen toimeksiantojen jaottelu helppo/vaativa ei tue tulkkien taitotasojaottelua. Jos toimeksiannot jaotellaan myöhemmin useampaan tasoon, tulkkikorteissa näkyisi myös tulkin taitotaso. Jatkokehityksen kannalta olisi tärkeää olla yhteistyössä puhevammaisten tulkkauksen ja kirjoitustulkkauksen järjestöihin sekä mahdollisesti puhuttujen kielten tulkkien järjestöihin.

Haluatko kysyä asiasta lisää?

Roni Kamilin opinnäytetyö tulkkikorteista valmistuu keväällä 2017. Hänet valittiin SVT:n hallitukseen syyskokouksessa. Ota Roniin yhteyttä: roni.kamil(ät)gmail.com

Uusi hallitus kokoontui vuoden ensimmäiseen kokoukseen skypen välityksellä lauantaina 9. tammikuuta. Lumimyräkkä tai pakkasen hyydyttämät kulkupelit eivät näin päässeet vaikuttamaan kokousaikatauluun ja saimme järjestäydyttyä sutjakasti.

Puheenjohtaja Emilia Norppa on tällä hetkellä äitiyslomalla tulkin töistään, mutta yhdistyshommissa hän on mukana mahdollisuuksiensa mukaan. Edustustehtävissä häntä sijaistaa uusi varapuheenjohtajamme Terhi Kalliomäki. Terhi vastaa tänä vuonna myös opiskelija-asioista ja taloudesta, kuten tähänkin mennessä. Edunvalvonnassa vaikuttavat pj:n ja varapj:n lisäksi viralliset edunvalvontavastaavat Kirsi Torkkeli ja Eija Mäkinen. Heidät tavoittaa sähköpostilla osoitteesta edunvalvonta(ät)tulkit.net. Sihteerin ja tiedottajan pesti siirtyi Matu Alapuraselle. Edellinen sihteerimme Jenni Mikkola-Majamaa on myös äitiyslomalla, mutta hoitaa samalla yhdyshenkilövastaavan pestiä. Emilia ja Jenni saivat vauvansa marraskuussa perättäisinä päivinä, joten voinemme puhua hallituskaksosista! Marika Mäkilä jatkaa kansainvälisyysvastaavana ja Anna Pyykkönen koulutusvastaavana.

TTYR kokoontuu ensimmäisen kerran tänä vuonna 25.1. Sinne meiltä lähtevät Terhi ja Kirsi. TTYR:n kokouksia tulee olemaan tänä vuonna neljä, ellei tarve vaadi useampia. Pöytäkirjat löytyvät tulkit.netistä.

Tilaamme tällekin vuodelle koulutuksia, mutta suunnitelmat eivät ole vielä täysin lukkoon lyötyjä. Suunnitelmissa on maahanmuuttajille tulkkausta ja alueellisia työpajoja tulkkiuteen liittyen. Tiedotamme lisää, kun paikat ja päivämäärät ovat tarkentuneet!

Uudet suositukset on tavoitteena saada voimaan helmikuusta 2016 lähtien. Suositukset ovat ajalle 1.2.2016- 31.1.2017. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus on 1,0 %. Tiedotamme pian tarkemmin suosituksiin tulevista uudistuksista, kun asiat saadaan virallisesti päätökseen.

SVT:n sääntömääräinen kevätkokous järjestetään 21.5. Mikkelissä, siis samaan aikaan Kuurojen kulttuuripäivien kanssa. Teimme saman Tampereella kaksi vuotta sitten ja järjestimme tuolloin myös opiskelijaillan. Toivomuksena on tänäkin vuonna päästä tapaamaan tulkkiopiskelijoita! Kevätkokouksen yhteyteen järjestämme osallistujille hyvinvointipäivän, jossa huolletaan niin kehoa kuin mieltäkin. Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet tulevat Kielisiltaan 1/2016, joka ilmestyy maaliskuun alussa.

Hyvää alkanutta vuotta kaikille, ollaan yhteydessä!

Lähetimme Kelaan palautetta koskien välityksen uutta, aiemmasta poikkeavaa toimintatapaa käyttöaikarajoitteiden eli mp-merkintöjen huomioinnissa (välityskeskuksen ohje kohta 7.7). TTYR:ltä ja Tupa ry:ltä saamiemme tietojen mukaan tulkin työajan ulkopuolisia henkilökohtaisia menoja ei aiemmasta poiketen enää huomioida lainkaan. Tilaukset sijoitetaan kalenteriin mp-merkinnöistä piittaamatta eikä niitä suostuta tämän jälkeen siirtämään pois palveluntuottajan vaatimuksista huolimatta. Tästä uudesta, tulkkien työ- ja matka-ajan hallinnointia merkittävästi haittaavasta käytännöstä ei ole tiedotettu yleisesti.

Saimme vastauksen nopeasti. Kela ilmoitti saaneensa runsaasti palautetta mp-merkintään liittyen ja ilmoitti palaavansa vanhaan käytäntöönsä, jossa välityskeskus huomioi mp-merkinnällä ilmoitetut rajoitteet samalla tavalla kuin ennenkin. Hienoa!

Alla lainaus Kelan tulkkauspalvelutiimin vastauksesta:

Vammaisten tulkkauspalvelun hankintaa koskevan tarjouspyynnön liitteessä 1 Hankittavan palvelun kuvaus on määritelty tulkkiaika niin, että siihen ei sisälly päivän ensimmäinen matka lähtöpisteestä tulkkauskohteeseen eikä viimeinen matka tulkkauskohteesta lähtöpisteeseen. Tulkin työskentelyalue puolestaan muodostuu tulkkiprofiilissaan ilmoittamista kunnista. Näin ollen päivän ensimmäinen tilaus voi sijoittua mihin tahansa tulkin työskentelyalueella olevaan kuntaan ja tilaus voi alkaa samaan aikaan tulkkiajan kanssa tai viimeinen tilaus voi päättyä samaan aikaan tulkkiajan kanssa missä tahansa työskentelyalueen kunnista.

Palveluntuottajat ovat käyttäneet Muu poissaolo-merkintää ilmoittamaan Vammaisten tulkkauspalvelun välityskeskukselle tilapäisestä muutoksesta tulkin käytettävyyteen em. työskentelyalueella esim. henkilökohtaisen asian johdosta. Saatujen palautteiden perusteella välityskeskus huomioi jatkossa Muu poissaolo –merkinnällä ilmoitetut tulkin rajoitteet tilausten välitystyössä samalla tavalla kuin ne on huomioitu ennen 1.10.2015.

Syyskokous on jälleen tältä vuodelta käyty. Kokoonnuimme lauantaina 2. lokakuuta Tampereella Scandic Stationin kokoustiloissa ja tulkkipäivät järjestettiin samana päivänä, tällä kertaa yksipäiväisenä. Syyskokousta edeltävänä iltana hallitus istui alas vuoden seitsemänteen kokoukseen, jossa mm. jaettiin apurahoja.

Kevätkokous ohjeisti hallitusta mainostamaan apurahamahdollisuutta enemmän ja selventämään, mihin kaikkeen apurahaa voi hakea. Näin tehtiin ja tulos oli selkeä: kokoukseemme mennessä olimme saaneet 10 hakemusta, joka on enemmän kuin aiempina kertoina. Hienoa!

Koska hakemuksia tuli paljon ja kevätkokouksen päätöksen mukaisesti pyrimme tukemaan jäseniämme etenkin kouluttautumisessa ja pitkämatkalaisia matkakustannuksissa, myönsimme apurahoja hieman suuremmalla summalla kuin mitä budjettiin oli varattu. Käytimme myös viime vuoden ylijäämää apurahoihin.

Syyskokous nosti apurahojen määrää ensi vuodelle entisestään, joten vuonna 2016 jaamme 4000 euroa apurahoja. Hakemukset käsitellään kaksi kertaa vuodessa, maaliskuun ja syyskuun lopulla. Hakemus löytyy osoitteesta http://tulkit.net/palvelut-ja-edut/jasenedut/apurahahakemus

Syyskokouksessa keskusteltiin pitkään Kielisillan tilanteesta: lehden toimitus kaipaisi uusia jäseniä, jotta lehti pysyisi tulevaisuudessakin elinvoimaisena. Lehden pitkäaikainen toimitussihteeri Taina Loimo jättää tehtävänsä vuoden lopussa, joten hänen pestiinsä etsitään jatkajaa. Keskustelimme mm. Kielisillan ilmestymisestä. Tällä hetkellä lehti ilmestyy neljästi vuodessa paperisena. Ideoita heiteltiin - ilmestyisikö lehti harvemmin? Ehkä vain netissä? Nettilehteä olisi helppo kommentoida ja samalla aloittaa keskusteluja.

Yleinen toive oli, että paperilehti säilyisi, mutta ilmestymistaajuutta voisi miettiä uudelleen. Kokousväki päätti myös budjetoida Kielisillalle enemmän rahaa, jotta lehden tekemisestä saisi suuremman palkkion. Kielisillan toimitukselle ja hallitukselle annettiin valtuudet päättää lehden toiminnan kehittämisestä ja sen kustannuksista jatkossa.

Koulutukseen panostamista jatketaan myös vuonna 2016. Tavoitteenamme on järjestää koulutuskierros tulkkipäivillä käsitellyistä aiheista: tulkin asiantuntijuus, työn kipupisteet ja ammattietiikka. Olemme nyt testanneet aiheita kaksilla tulkkipäivillä ja vastaanotto on ollut positiivinen. Yli firmarajojen käytävää keskustelua kaivataan selvästi ja se on omiaan kasvattamaan alallamme ehkä hieman hukassa olevaa solidaarisuutta ja yhteisöllisyyden tunnetta.

Syyskokouksessa päästään myös aina valitsemaan uudet hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. Ensi vuoden hallitus näyttää tältä:

Pj Emilia Norppa (Via, Helsinki)

Marika Mäkilä (Via, Oulu)

Kirsi Torkkeli (Avida, Mikkeli)

Eija Mäkinen (Mokoma, Tampere)

Marjo-Leea Alapuranen (Via, Jyväskylä)

Terhi Kalliomäki (Via, Tampere)

Jenni Mikkola-Majamaa (Ajan Pyörä, Tampere)

Varajäsenet:

Taina Loimo (Mokoma, Helsinki)

Anniina Suomalainen (Viparo, Helsinki)

Hallituksen syyskausi polkaistiin käyntiin kokouksella 26. elokuuta, jolloin kokoonnuimme AE:n tiloihin Helsingin Pasilaan. Mukaamme on liittynyt jälleen uusi hallitusharjoittelija, tällä kertaa Diakista. Hän on Roni Kamil, kolmannen vuoden tulkkiopiskelija. Roni vaikutti erittäin aktiiviselta ja oli heti valmis tarttumaan työhön, hienoa!

Syksy on usein muutosten aikaa ja niin on tänäkin syksynä. Puheenjohtajamme Emilia Norppa jää äitiyslomalle syyskuun lopussa ja marraskuusta lähtien pj-puhelinta hallinnoi varapj:mme Essi Saloniemi, joskaan Emilia ei ole luvannut vetäytyä täysin taka-alalle. Kun siis lähetät meille loppuvuodesta sähköpostia, siihen saattaa vastata joko pj-Emilia tai varapj-Essi. Uutta puheenjohtajaa ei silti ole tarve valita, sillä Emilia palaa takaisin työn äärelle alkuvuodesta.

Syksyn koulutukset ovat vetäneet hienosti väkeä. ASL ja kv -koulutukset ovat molemmat täynnä ja Niina Lappalaisen koulutuksiinkin on ilmoittauduttu aktiivisesti. Tampereen koulutus siirtyy marraskuulle, joten tulemme mainostamaan tätä vielä uudelleen ja nekin, jotka jäivät harmittelemaan etteivät pääse, voivat harkita osallistumistaan uudelleen.

Hienoa on myös se, että efslissä 11.-13.9. oli paljon porukkaa Suomesta! Hallituksesta paikan päällä edustivat kv-vastaavamme Marika Mäkilä ja varajäsen, Kielisillan toimitussihteeri Taina Loimo. Vuoden viimeiseen Kielisiltaan saammekin varmasti kattavan raportin viikonlopun tapahtumista ja puheenaiheista.

SVT:n syksyisten apurahojen viimeinen hakupäivä lähestyy. Olemme tuplanneet apurahojen määrän viime vuoden 1500 eurosta 3000 euroon. Kevätkokouksessa päätettiin tämän lisäksi, että viime vuoden budjetin ylijäämä käytetään koulutuksiin ja osa ylijäämästä siirretään hallituksen harkinnan mukaan avustuksiin pitkämatkalaisten matkakulujen korvauksia varten. Tänä vuonna kannattaa siis hakea apurahaa!

Mihin kaikkeen apurahaa voi hakea ja millaisin perustein?

Olemme vuosien varrella myöntäneet apurahaa 50 eurosta ylöspäin moniin eri tarkoituksiin, mm. efsliin tai muihin vastaaviin matkaamista varten, koulutuksiin osallistumiseen, gradun tai väitöskirjan tekemiseen tai vaikkapa vapaaehtoistyöhön lähdön mahdollistamiseen. Tärkeintä on, että apuraha tulee käytettyä alaamme liittyviin tapahtumiin tai koulutuksiin ja että parhaassa tapauksessa hakija tulee osallistumisellaan tai työllään kehittämään alaamme.

Täytä hakemus osoitteessa

http://tulkit.net/palvelut-ja-edut/jasenedut/apurahahakemus

Päätämme syksyn apurahojen jakamisesta kokouksessamme pe 2.10.

Tulkkipäivät ja syyskokous järjestetään Tampereella lauantaina 3. lokakuuta klo 10-17. Ilmoittautuminen on käynnissä vielä huomiseen (18.9. saakka). Suosittelemme osallistumista lämpimästi! Syyskokouksessa valitaan hallitukseen kolme uutta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Olemme jo saaneet muutaman yhteydenoton asiaan liittyen, mikä on hienoa. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan!

Hallitus päätti kevätkautensa perinteisesti kesäpäivillä 12.-13. kesäkuuta. Tällä kertaa tapasimme Helsingissä ensin kokoustaen, sen jälkeen virkistäytyen mm. aurinkoisella Helsinki-risteilyllä.

Vaikka kesä on vasta alussa, mielessä siintää jo tuleva syksy ja ensi vuosikin. Olemme päättäneet järjestää tulkkipäivät ensi syksynä Tampereella Scandic Station -hotellissa 3.-4. lokakuuta. Ohjelmaa kasataan paraikaa. Tarkoituksena on jatkaa viime tulkkipäivien aiheen käsittelyä, siis tulkin ammattia, ammatissa kasvamista, kriisejä ja miettiä, mikä saa meidät innostumaan työstämme. Viime vuonna Vaasassa keskustelu oli antoisaa ja toivomme, että ajatustenvaihto kiinnostaa tänäkin vuonna mahdollisimman monia tulkkeja ja saamme ison porukan kasaan!

Tulkkipäivien yhteydessä järjestetään tottakai syyskokous. Otamme vastaan aloitteita viimeistään kahdeksan viikkoa ennen kokousta. Syyskokouksessa valitaan myös uudet hallituksen jäsenet, tällä kertaa kolme varsinaista ja kaksi varajäsentä. Jos olet kiinnostunut, ole yhteydessä osoitteeseen puheenjohtaja@tulkit.net.

Alkusyksystä tulemme lähettämään AE:n kautta jäsenillemme kyselyn, joka pohjustaa tulevia suositusneuvottelujamme. Olemme tavanneet Tupa ry:n kanssa kerran ja tulemme tapaamaan heidät uudelleen syksyllä suositusten läpikäynnin merkeissä. Tarvitsemme kuitenkin pohjatietoa jäseniltämme mm. siitä, kuinka monessa yrityksessä suosituksiamme käytetään ja miltä osin, sekä mitä muutoksia suosituksiin tulisi saada. Tarkkaile siis sähköpostiasi elo-syyskuussa ja vastaa kyselyymme, niin olet suureksi avuksi!

Suositusneuvottelut mielessä olemme järjestämässä Edunvalvontapäivän pe 4.9., johon olemme lähettäneet kutsut luottamusmiehille ja -valtuutetuille. Toivomme, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan. Toivomme, että yritykset näkevät tämän alamme yhteisen tilaisuuden arvon ja mahdollistavat luottamushenkilönsä osallistumisen päivään.

Tämän vuoden teemamme Työssäjaksaminen jatkuu vielä ainakin ensi vuoden. Suositusneuvottelut ja erilaiset alueelliset koulutukset, joita järjestämme ja rahoitamme, kuuluvat teeman ytimeen. Samoin pyrimme edelleen lisäämään luottamusvaltuutettujen määrää alallamme.

Vuoden 2016 kevätkokous järjestetään Mikkelissä samaan aikaan Kuurojen kulttuuripäivien kanssa (21.-22.5.). Olemme suunnitelleet kevätkokouksen yhteyteen jonkinlaista hyvinvointipäivää, mutta suunnitelmat elävät vielä. Järjestämme myös opiskelijaillan samalle viikonlopulle. Tule siis Mikkeliin ensi toukokuussa!

Ja hei, muista apurahahakemusten viimeinen jättöpäivä, joka on 30.9.!

Tämän tekstin myötä toivotamme kaikille oikein rentouttavaa ja lämmintä kesää, tavataan taas elokuussa!

Kela on ilmoittanut avaavansa lisähenkilöstön hankinnan kilpailutuksessa hyväksytyille palveluntuottajille molemmilla kilpailutusalueilla. Alalla on pitkään toivottu rekrytointirajoitusten purkua, joten uutinen on monille tervetullut. Haluaisimme kuitenkin muistuttaa toimijoita vapauden mukanaan tuomasta vastuusta.

Tulkkausalalla vakituinen työsopimus ei aina takaa säännöllisiä tuloja. Vaikka yritykset hyötyvätkin jokaisesta laskutettavasta tilauksesta, yksittäisen nollatuntisopimuksella työskentelevän tulkin kohdalla lisärekrytoinnit voivat merkitä työmäärän jakautumista yhä useammalle käsiparille ja täten johtaa merkittävään tulojen vähentymiseen. Tämä työn suhteellinen väheneminen kirpaisee nimenomaan tulkin kukkarossa, työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia ei koidu ja rekrytoinnin riskit ovat heidän näkökulmastaan olemattomat.

Peräänkuulutammekin nyt yritysten vastuullista rekrytointipolitiikkaa ja toivomme, että jokainen palveluntuottaja arvioi rehellisesti, todellisen tarjolla olevan tilausmäärän huomioiden, onko lisätyövoimalle pitkällä aikavälillä tarvetta ja mitä henkilöstön lisääminen tarkoittaa työntekijöiden näkökulmasta. Tällä kilpailutuskaudella sijoitus voi olla erinomainen ja työtä yllin kyllin, mutta pystytäänkö riittävä toimeentulo takaamaan myös seuraavalla kilpailutuskaudella, jos sijoitus onkin jotain aivan muuta? On hyvä muistaa, että toistuvina rekrytointeina ja irtisanomisina ilmenevä lyhytnäköinen henkilöstöpolitiikka vaikuttaa ennen pitkää haitallisesti yrityksen maineeseen ja saattaa kostautua työntekijöiden heikolla sitoutumisella ja kokemuksen ja tietotaidon pakenemisena muihin yrityksiin.

Toinen lisähenkilöstön hankintaan liittyvä riski koskee tulkkauspalvelun hinnoittelua. Lisärekrytoinnit voivat johtaa tulkkien voimakkaampaan liikehtimiseen yrityksestä toiseen, kilpailutuksen alemmilta sijoilta ylöspäin. Joskus tämä tarkoittaa myös tulkkien liikehdintää kohti heikompaa tuntipalkkaa. Kilpailutuksessa parhaiten menestyneiden yritysten lisärekrytoinnit johtavat töiden vähenemiseen alemmilla sijoilla. Tämä lisää osaltaan epävarmuutta ja heikentää työtilanteen ennustettavuutta. Pahimmassa tapauksessa palveluntuottajat ryhtyvät laskemaan hintojaan paremman kilpailutussijoituksen takaamiseksi. Tulkkien onkin tärkeä huolehtia siitä, että heidän osuutensa laskutettavasta tulkkauspalvelusta on vähintään SVT:n suosituksen verran - silläkin uhalla, että kilpailutuksessa jäädään kirkkaimman kärjen alapuolelle. Hintojen polkeminen heikentää pitkällä aikavälillä alan toimeentulomahdollisuuksia, alaspäin kun pääsee aina.

Haluamme myös muistuttaa palveluntuottajia hankintalaista, jota tullaan uudistamaan EU:n uusien hankintadirektiivien mukaisesti. Seuraavissa kilpailutuksissa laatukriteerit tulevat korostumaan eikä pelkkä edullinen hinta enää takaa menestystä. Pyydämmekin palveluntuottajia laskemaan tarkasti, missä kulkee järkevän taloudellisuuden ja hintojen poljennan raja, ja välttämään koko alan kannalta tuhoisaa alihinnoittelua. Toimitaan yhdessä niin, että tekemällämme työllä on mahdollista elättää itsensä myös tulevaisuudessa.

Hallitus etäkokousti torstai-iltana ennen kevätkokousta. Skype auki ja esityslistalla eteenpäin! Asiaa oli laidasta laitaan, Kelasta apurahahakemuksiin.

Viimeisin TTYR:n kokous oli 24. maaliskuuta. Siellä keskusteltiin mm. mahdollisuudesta laatia Kelalle kirjelmä, jossa vedottaisiin tulkkien työrauhan puolesta ja vaadittaisiin, ettei välityksestä soiteltaisi kesken keikkojen eikä uhkailtaisi tilausten menettämisellä.

Akavan Erityisalojen viimeisimmät tilastot näyttävät, että SVT:n jäsenten työttömyysprosentti on nousussa. Tällä hetkellä työttömyysprosentti on 6. Työttömyysprosentti on ollut nyt puolitoista vuotta nousujohteinen, sillä vielä vuonna 2013 prosentti oli lähellä nollaa. Työttömyys on yleisesti Suomessa kasvussa, joten nyt tilanteemme heijastelee valtakunnallista tasoa. Näin nopea muutos alallamme on kuitenkin huolestuttava.

Puheenjohtaja on ollut yhteydessä Tupa ry:hyn suositusneuvotteluihin liittyen. Keskustelu suosituksista pyritään aloittamaan yhdessä jo ennen kesälomia.

Tänä keväänä olemme voineet tarjota jäsenillemme paljon erilaista koulutusta. Niina Lappalaisen “Tulkkeen tarkastelun ABC” -koulutusta on kyselty syksylle. Selvitämme mahdollisuutta järjestää kaksi lisäkoulutusta syksyllä, yksi Tampereella ja yksi Oulussa. Samoin kv-viittomisen kurssi oli erittäin suosittu ja sen jatkoa selvitetään Signoodolta.

Keskustelimme kokouksessamme Kelan julkaisemasta lainsäädännön kehittämissalkusta. Kela haluaisi mm. rajoittaa tulkkausta työpaikoilla ja ulkomaanmatkoilla. Asia lepää ainakin vaalien yli, mutta otettaneen esiin uudelleen myöhemmin. Totesimme, että Kelan kanssa joutuu tällä hetkellä riitelemään jopa itsestään selvistä asioista, joista löytyy täsmällinen kuvaus palveluntuottajaohjeesta. Toivottavasti asiasta saadaan aikaan järkevä keskustelu toukokuun 12. päivä järjestettävässä tulkkauspalvelun kehittämispäivässä, jonne hallituksesta menevät pj Emilia sekä sihteeri Jenni.

Sääntömääräinen kevätkokous paketoitiin lauantaina 18. huhtikuuta Teatteri Totin uusissa tiloissa Helsingissä. Kokouksessa päätettiin ylijäämän käytöstä. Ylijäämä käytetään koulutuksiin syksyllä: niitä voidaan ostaa lisää tai tukea muita koulutuksia yhteistyössä järjestäjien kanssa. Samoin ylijäämästä siirretään hallituksen harkinnan mukaan osa avustuksiin pitkämatkalaisten matkakulujen korvauksia varten. Muistakaa siis hakea apurahaa tänä vuonna!

Kevätkokouksessa pyydettiin selvitystä, mihin kaikkeen apurahaa voi hakea ja millaisin perustein. Olemme vuosien varrella myöntäneet apurahaa aina 50 eurosta viiteen sataan moniin eri tarkoituksiin: olemme jakaneet apurahaa mm. efsliin tai muihin vastaaviin matkaamista varten, koulutuksiin osallistumiseen, gradun tai väitöskirjan tekemiseen tai vaikkapa vapaaehtoistyöhön lähdön mahdollistamiseen. Tärkeintä on, että apuraha tulee käytettyä alaamme liittyviin tapahtumiin tai koulutuksiin ja että parhaassa tapauksessa hakija tulee osallistumisellaan tai työllään kehittämään alaamme.

Loppuun vielä pari tärkeää syksyn päivämäärää:

Apurahahakemusten viimeinen jättöpäivä on 30.9.
SVT:n syyskokous ja mahdolliset tulkkipäivät järjestetään Tampereella 3.-4.10.

Kevättä on jo ilmassa, vaikka vuotta ollaan ehditty eteenpäin vain kaksi kuukautta! Toivottavasti jokainen on ehtinyt huomata keväälle järjestetyt koulutukset, joita onkin reilusti! Kolme eri aihetta neljänä eri ajankohtana, unohtamatta 27.2.-1.3. järjestettyä keilaleiriä! Koulutuksen aiheineen löytyvät tapahtumakalenteristamme, mutta alla vielä muistin virkistystä.

  • la 28.3. Äänenhuoltoa tulkeille -koulutus Helsingissä
  • la 11.4. Tulkkeen tarkastelun ABC -koulutus Kuopiossa
  • la-su 17.-19.4. Kansainvälinen viittominen, ASL ja improvisaatio -kurssi Helsingissä, samoissa tiloissa myös SVT:n kevätkokous la 18.4.
  • la 9.5. Tulkkeen tarkastelun ABC -koulutus Helsingissä

Koulutuksiin ehtii vielä ilmoittautua, joten lähde mukaan! Jäsenenä pääset selvästi halvemmalla. Tulkkeen tarkastelun ABC -koulutus on jatkoa viimevuotiseen koulutuskierrokseemme, joka kävi tuolloin viidellä paikkakunnalla. Tänä keväänä koulutuksia järjestetään kaksi ja syksyllä mahdollisesti lisää. Äänenhuoltokoulutus järjestetään yhteistyössä Käännösalan Asiantuntijat KAJ ry:n kanssa ja KV-viittomisen ja improvisaation kurssin järjestää nuori viittomakielinen yritys nimeltään Signoodo.

Kevätkokouksessa la 18.4. tulemme päättämään mm. ylijäämämme käytöstä ja koulutusten järjestäminen olisi varmasti hyvä kohde. Tule siis mukaan Teatteri Totin tiloihin, saat lounaan kaupan päälle.

Hallitus kokousti sunnuntaina 22.2. Tampereella. Keskustelimme kokouksessamme mm. siitä, miten tulkkivälitys ei salli tulkkien kieltäytyvän heille välitetyistä keikoista esimerkiksi jääviyteen vedoten tai taitojen riittämättömyyden takia. On nurinkurista, että tulkkien oletetaan toimivan ammattisäännöstönsä mukaisesti, mutta kun he pyrkivät niin toimimaan, sitä ei hyväksytä. Välittäjiä tulee muistuttaa ammattisäännöstöstä kieltäytymisen taustalla, jos tällainen tilanne tulee eteen.

Tänä keväänä tulemme jälleen käymään läpi SVT:n kuukausi- ja tuntipalkkaisten suositukset. Tällä kertaa suositusneuvotteluista tulee oikea neuvottelu, kun työnantajapuoli istuu saman pöydän ääreen. Tupa ry on ilmaissut kiinnostuksensa lähteä neuvotteluihin mukaan ja olemme siitä erittäin iloisia. Neuvotteluaikataulu ei ole vielä lukkoon lyöty, mutta todennäköisesti pöytään istutaan loppukeväästä.

Yksi suurimmista tavoitteistamme tänä vuonna ja varmasti seuraavanakin on lisätä luottamusvaltuutettujen määrää alallamme. Laskujemme mukaan luottamusmiehiä tai -valtuutettuja on vk-alan yrityksissä alle 10. Tulemme järjestämään tänä keväänä luottamusvaltuutettujen tapaamisen, jossa pääpainona on keskustella siitä, mitä on olla luottamusvaltuutettu viittomakielialan yrityksessä. Tavoite on järjestää tällainen tapaaminen jatkossa aina kevät- ja syyskokouksen yhteydessä. Seuraa tiedotusta, niin pysyt aikatauluista selvillä!

Miten saada luottamusvaltuutettu omalle työpaikallesi?

Ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikoilla luottamusmies.  Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Hän huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti, sekä tarvittaessa neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä, sen muutostilanteissa ja mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisessä. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa henkilöstöä koskevissa asioissa, ja on osaltaan mukana kehittämässä työyhteisöä edustamiensa työntekijöiden sekä työnantajan kanssa. Vaikka luottamusmies edustaa neuvotteluissa ensisijaisesti järjestäytyneitä eli ammattiliittoon kuuluvia työntekijöitä, hän voi yhteistoimintaneuvotteluissa kuitenkin edustaa myös koko henkilöstöä.

Yleisesti yrityksissä noudatetaan työehtosopimusta, TESiä. Yleisimmät alallamme noudatettavat TESit ovat Sosiaalialan järjestöjä koskeva työehtosopimus ja Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus. Työehtosopimuksia noudattavissa yrityksissä työntekijöiden edustajana toimii luottamusvaltuutettu. Näin siksi ettei  Akavan Erityisalat ole kyseisten sopimusten sopijaosapuolena. Muutamat yritykset ovat tehneet ns. talokohtaisia TESejä, joilloin yrityksen työntekijäedustuksesta vastaa luottamusmies.

Lyhyesti voidaan sanoa, että luottamusmies edustaa työpaikalla noudatettavan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia jäseniä. Luottamusvaltuutettu edustaa hänet tehtävään valinnutta henkilöstöryhmää, esim. AE:n jäseniä tai esim. niin sovittaessa myös työttömyyskassan jäseniä.

Yleisesti voidaan sanoa, että luottamusvaltuutetun tehtävät muistuttavat luottamusmiehen tehtäviä, mutta sopimusoikeudet ovat suppeammat. Luottamusvaltuutettua valittaessa voidaan kuitenkin neuvotella siitä, että valtuutetun tehtävät ja oikeudet rinnastetaan luottamusmieheen.  

Luottamusvaltuutetun tai luottamusmiehen toimikausi on yleensä kaksi vuotta. Valittaessa luottamusvaltuutettua tai luottamusmiestä ensimmäistä kertaa, asiaa järjestämään valitaan vaalitoimikunta. Luottamustehtävästä kiinnostuneet ilmoittautuvat määräpäivään mennessä vaalitoimikunnalle, jonka jälkeen järjestetään vaalit, esimerkiksi sähköpostiäänestys tai vaalikokous liiton (AE) jäsenille. Vaalissa valitaan  luottamusvaltuutettu ja varavaltuutettu / luottamusmies ja varaluottamusmies.

Vaalin tulos ilmoitetaan jäsenistölle ja työnantajalle. Tulos on hyvä ilmoittaa myös Akavan erityisaloihin sekä YTN:ään (Ylemmät Toimihenkilöt ry), joka kouluttaa myös liittomme luottamushenkilöt. Tieto kannattaa jakaa myös SVT:n hallitukselle. Tavoitteenamme on organisoida luottamushenkilöille tiedotusta ja yhteistä koulutusta.

Luottamusvaltuutettu, jos tunnet, ettemme ole sinusta tietoinen, ilmoittaudu osoitteeseen edunvalvonta(ät)tulkit.net!

Uusi hallitus järjestäytyi tammikuun kokouksessaan, tässä kokoonpano vastuualueineen:

PJ, tiedotus
Emilia Norppa

Varapj, tiedotus
Essi Saloniemi

Sihteeri
Jenni Mikkola-Majamaa

Talous, edunvalvonta
Terhi Kalliomäki

Edunvalvonta
Kirsi Torkkeli

Ammatinharjoittajien yhdyshenkilö
Emma-Leena Mäkiranta

Opiskelija-asiat, koulutukset
Anna Pyykkönen

Kv-asiat, alueellinen toiminta, yhdyshenkilöt
Marika Mäkilä

Varajäsenille (Taina Loimo, Anniina Suomalainen) ei tänäkään vuonna jaettu vastuita. Varajäsenet osallistuvat kokouksiin vain, jos joku varsinainen jäsen on estynyt. Hallituksen yhteystiedot löytyvät tulkit.netistä.

Me tulkkijärjestöjen edustajat kävimme vierailulla Turussa Kelan tulkkivälityksessä keskiviikkona 3. joulukuuta. SVT:tä edustivat Emilia Norppa ja Terhi Kalliomäki. Toimme vierailulle mukanamme myös Humakin opiskelijan Heidi Hiltusen, joka tekee luokkatoverinsa Laura Lahinin kanssa opinnäytetyötä välitykseen liittyen. He kartoittavat asiakkaiden kokemuksia välityksen toiminnasta tänä vuonna. Kirjoitustulkeilta oli kaksi edustajaa ja puva-tulkkeja oli tullut paikalle viisi.

Tapasimme vatussa yksikönjohtaja Sari Paloposken, apulaisjohtaja Tuomas Solan sekä palvelupäälliköt Riikka Paavonperän ja Minna Kulovaaran. Kävimme ensin tutustumassa etätulkkauspisteisiin, jonka jälkeen palaveerasimme kahden tunnin ajan välityksen työtilan vieressä kokoushuoneessa.

Välitys numeroina

Palaverin alussa Sari Paloposki esitteli meille vatu-keskuksen toimintaa. Tutustuimme erilaisiin tilastoihin, joista kävi ilmi, että elokuun lopussa tänä vuonna tulkkipäätöksen saaneita kuulovammaisia asiakkaita oli 3531, joista vain 62 % todella käyttää tulkkauspalvelua. Lukuun sisältyvät kuurot, kuuroutuneet ja implantin käyttäjät. Kuurosokeista tulkkauspalvelua käyttää 78 % ja puhevammaisista vain 43 %. Puvapuolen asiakasmäärä on selkeässä nousussa, muissa asiakasryhmissä määrä on pysynyt suunnilleen samana viime vuodet. Tulkkaustunnit ovat sen sijaan laskeneet kuva-puolella tänä vuonna, kun puva-puolella ne ovat nousseet. Tulkkauspalvelun käyttöastetta pyritään nostamaan joka asiakasryhmässä.

Välityksessä on 31 työntekijää, joista puolella on tulkkikoulutus. Välittäjät tekevät kolmivuorotyötä. Jokainen välittäjä osaa palvella niin suomeksi kuin ruotsiksikin. Osa välittäjistä on erikoistunut mm. suurten tilaisuuksien (esim. ks-vuosikokoukset) tai ulkomaanmatkojen välittämiseen. Maantieteellisiä alueita ei ole jaettu välittäjien kesken, vaan jokainen välittäjä on vastuussa koko Suomen tilauksista.

Puhelujen vastausprosentti oli elokuussa 77,5%, joka on mielestämme liian matala. Toivoimme tähän parannusta. Muiden tilastojen paikkansapitävyyttä kyseenalaistettiin. Tähän Sari Paloposki vastasi, etteivät he saa pimittää tietoja, heillä on työssään virkavastuu. Kaikki tilaukset tilastoituvat. Tilastoissa puhututti etenkin toteutuneiden tulkkausten prosentti, joka on lähellä sataa (kuva-puolella 98,5 %). Tähän vaikuttanee se, että paritulkkaukset, jotka toteutuvatkin vain yhdellä tulkilla, tilastoidaan toteutuneina.

Tulkin ja asiakkaan toiveet

Paritulkkaus puhututti muutenkin: korostimme, että paritulkkaustarpeesta tulee tiedustella myös tulkilta, sillä meillä on tietoa eri tilaisuuksien vaativuudesta, joka voi puuttua välityksestä. Palvelupäälliköt vastasivat usein käyvän niin, ettei asiakas halua tilaukseensa kahta tulkkia. He vakuuttivat paritulkkausta tarjottavan aina yli tunnin tilauksiin. Välityskeskuksen tehtävä on palvella asiakkaitaan heidän toiveidensa mukaisesti, eikä tulkin toiveita voi aina toteuttaa. Toivomme, että tulkit pyrkisivät kieltäytymään tilauksista, jotka tuntuvat olevan liian vaativia joko aiheeltaan tai kestoltaan yksin tulkattavaksi. Vastuu tulkkauksen laadusta on myös meillä tulkeilla.

Puhuimme myös siitä, että tulkeille tulee usein puheluita tulkkaustilanteen aikana, jolloin he eivät pääse vastaamaan puheluun ja joutuvat soittamaan välitykseen takaisin ja jonottamaan, eikä asia senkään jälkeen ehkä selviä. Pahimmassa tapauksessa tulkit vastaavat puheluihin kesken keikan, jotta seuraava keikka ei menisi ohi suun. Tällainen toiminta on erittäin epätoivottavaa ja suosittelemme, että tulkkaustilanteissa puhelimet pysyisivät laukussa. Esitimme parannusehdotuksen, että välittäjä voisi lähettää puhelun jälkeen tulkille tekstiviestin, jossa kertoisi lyhyesti, miksi soitti ja tarvitseeko tulkin olla yhteydessä välitykseen. Näin vältyttäisiin turhalta jonotukselta ja ehkäpä vastausajatkin lyhenisivät. Tämä ehdotus otettiin ilolla vastaan ja toivottavasti sitä on jo alettu toteuttamaan myös käytännössä.

Kysyimme, kuinka välitys optimoi tilauksia. Palvelupäälliköt kertoivat välityksen optimoivan keikkoja tulkkaustarpeen mukaan, siis huomioon otetaan mm. kuurosokeusmenetelmät ja suomenruotsalainen viittomakieli ja keikat pyritään siirtämään sellaisille tulkeille, joilta oikea täppä löytyy. Pääasiassa keikat kuitenkin välitetään tilausjärjestyksessä neljän viikon välitysjakson sisällä.

Nykyään tulkki voi tarkistaa, kenen asiakkaan tulkkiringissä on. Asiasta voi lähettää sähköpostilla tiedustelun vatuun.

Toimme esille jo paneelikeskustelussakin mainitun tulkkauspalvelulain 10. pykälän, jossa todetaan, että “tulkkauspalvelua järjestettäessä on otettava huomioon palvelunkäyttäjän toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa” sekä sen, että STM:n edustajan mukaan kilpailutuslaki on tulkkauspalvelulain alapuolella, jolloin kaikki asiakkaiden tulkkitoiveet tulisi ottaa huomioon. Asiakkaan suomen kielen tai perustelutaidon ei tulisi vaikuttaa siihen, toteutetaanko hänen tulkkitoiveensa vai ei, vaan lain mukaan toiveet tulisi huomioida aina. Paneelikeskustelussa 11. marraskuuta Kelan edustaja Riikka Heikkinen lupasi viedä asiaa eteenpäin, mutta ainakaan vielä asia ei ollut ehtinyt välityksen johdolle saakka. Yksikön johtaja Sari Paloposken ja palvelupäälliköiden mielestä asia tulee kuitenkin selvittää, sillä tällä hetkellä asiakkaiden tulkkitoiveita ei toteuteta aina, vaan toiveen toteutuminen vaatii tarkkoja perusteluja.

Yhteistyön on parannuttava

Toimiva, ajankohtainen tiedottaminen on erittäin tärkeää luottamuksen ja yhteistyön parantamiseksi. Kelan tiedotus on suppeaa ja kohdistuu pääasiassa palveluntuottajille. Pyysimme, että palveluntuottajille suunnattu tiedotus laajennettaisiin koskemaan myös tulkkijärjestöjä, jotta voisimme tiedottaa jäsenistöämme tehokkaammin.

Vatussa on herätty siihen, ettei tiedotus asiakkaille päin toimi. Välitys alkaakin pian tuottaa mm. häiriötiedotukset itse Youtubea avuksi käyttäen. Välitystoiminnasta ja -prosessista on myös tulossa vähintään yksi artikkeli Kielisiltaan ensi vuoden puolella. Välitysprosessin avaaminen tulkeille ja asiakkaille on tärkeää, sillä yhden tilauksen välittämiseen voi liittyä monta mutkaa, jotka eivät näy ulospäin.

Palaverissa oli aistittavissa, että kentän ja välityksen välinen yhteistyö ja luottamus ovat hataralla pohjalla. Tulkit eivät luota välityksen asiantuntijuuteen, mutta myöskään tulkkien asiantuntijuutta ei hyödynnetä. Toivomme, että Kelan edustajat todella ymmärsivät vaatimuksemme tiedotuksen parantamisesta, jotta välttyisimme huhupuheiden leviämiseltä ja saisimme faktatietoa tilalle. Esimerkiksi huhu siitä, että välitys makuuttaa tahallaan keikkoja odottamassa halvempia palveluntarjoajia, on väärä. Välitykseen tulee niin paljon tilauksia, ettei heillä yksinkertaisesti ole aikaa sellaiseen.

Olemme pyytäneet Kelalta tilastoa, jossa näkyisi, montako tulkkia on pitänyt Primeä auki vuonna 2013 ja vuonna 2014. Saataisiinko vihdoin selitys sille, miksi Kelan tilastot näyttävät niin hyvältä, mutta tunne kentällä on päinvastainen? Tilastoa odotellessa.

Sivut