Tulkkaus, viittomakieli ja lainsäädäntö

Suomalaista viittomakieltä ja viittomakielisiä koskevia säädöksiä

Suomen Perustuslaki (2000)

17 § :n 3 mom

…Viittomakieltä käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis- ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan lailla.

Kansalaisuuslaki (359/2003)

§ 13

Kansalaistamisen yleiset edellytykset

Ulkomaalaiselle myönnetään hakemuksesta Suomen kansalaisuus, jos hakemusta ratkaistaessa:
….
6) hänellä on suomen tai ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito tai suullisen kielitaidon sijasta vastaavan tasoinen suomalaisen viittomakielen taito (kielitaitoedellytys).

Hallintolaki (434/03)

§ 26

Tulkitseminen ja kääntäminen

Viranomaisen on järjestettävä tulkitseminen ja kääntäminen asiassa, joka voi tulla vireille viranomaisen aloitteesta, jos:
romani- tai viittomakieltä tai muuta kieltä käyttävä asianosainen ei osaa viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä; tai asianosainen ei vammaisuuden tai sairauden perusteella voi tulla ymmärretyksi.

§ 65

Tulkin ja kääntäjän esteellisyys

Tulkkina tai kääntäjänä ei saa käyttää henkilöä, joka on sellaisessa suhteessa asianosaiseen tai asiaan, että hänen luotettavuutensa voi tästä syystä vaarantua.

Kielilaki (423/03)

§ 37

Kielilainsäädännön soveltamista koskeva kertomus

Valtioneuvosto antaa vaalikausittain eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona käytettäväksi kertomuksen kielilainsäädännön soveltamisesta ja kielellisten oikeuksien toteuttamisesta sekä tarpeen mukaan muistakin kielioloista.

Kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.

Laki esitutkintalain muuttamisesta (427/03)

§ 37 §:n 3 mom

Muulla kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisellä kuultavalla on esitutkinnassa oikeus maksuttomaan tulkkiin, jollei esitutkintaviranomainen itse huolehdi tulkkauksesta. Viranomaisen on viran puolesta huolehdittava tulkkaustarpeen täyttämisestä. Tulkkaus on vastaavalla tavalla järjestettävä silloin, kun se kuultavan aisti- tai puhevian takia on tarpeen.

Laki kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (591/96)

1 § :n 2 mom

Tutkimuskeskuksen tehtävänä on myös huolehtia suomalaisen viittomakielen ja romanikielen tutkimuksesta ja huollosta.

Asetus kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta (758/96)

1 §

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tehtävänä on:
1) tutkia suomea ja ruotsia, saamea ja muita suomen sukukieliä sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä;
2) kehittää ja huoltaa suomea, ruotsia, saamea sekä suomalaista viittomakieltä ja romanikieltä;

9 §

Tutkimuskeskuksen asiantuntijaeliminä ovat suomen, ruotsin ja saamen kielen lautakunnat sekä viittomakielen ja romanikielen lautakunnat. Johtokunta kutsuu kuhunkin lautakuntaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan vähintään neljä ja enintään seitsemän jäsentä, joista yksi on tutkimuskeskuksen henkilökuntaan kuuluva. Johtokunta nimeää kullekin lautakunnalle puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lautakunnan jäsenten keskuudesta.
Lautakunnan tehtävänä on alallaan päättää kielenkäyttöä koskevista periaatteellisista tai yleisluonteisista suosituksista.

Kirkkolaki (1054/96)

17 §:n 1 mom

Virat erityisiä tarpeita varten

Vankilassa sekä kuurojen sielunhoitoa ja muita erityisiä tarpeita varten voi olla papinvirkoja ja lehtorinvirkoja. Kaikessa, mikä koskee pappisvirkaa tai toimintaa lehtorina, viranhaltija on tuomiokapitulin alainen.

Perusopetuslaki (628/98)

10 §:n 1 mom

Koulun opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. …

10 §:n 2 mom

… Kuulovammaisille tulee tarvittaessa antaa opetusta myös viittomakielellä.

12 §:n 2 mom

Äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.

Asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/01)

8 §:n 5 mom

Viittomakielen opetus järjestetään äidinkieleen ja kirjallisuuteen sekä muihin kieliin varatuilla tunneilla.

Lukiolaki (629/98)

6 § :n 1 mom

Lukiokoulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. …

8 §:n 2 mom

Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta oppilaan äidinkieltä.

Laki ammatillisesta koulutuksesta (630/98)

11 §:n 1 mom

Ammatillisessa koulutuksessa oppilaitoksen opetuskieli on joko suomi tai ruotsi. Kaksikielisen oppilaitoksen opetuskielenä on suomi ja ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame, romani tai viittomakieli. …

12 §:n 3 mom

… Äidinkielenä voidaan opiskelijan valinnan mukaan opettaa myös romanikieltä, viittomakieltä tai muuta opiskelijan äidinkieltä.

Laki Yleisradio Oy:stä (746/98)

7 §

… 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielisiä kansalaisia ja tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muille kieliryhmille; …

14 §:n 1 mom

…. Tulkkipalvelut … ovat henkilölle maksuttomia.
Asetus vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (759/87)

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000)

§ 4:n 2 mom

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa.

Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992)

§ 3:n 3 mom

Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan huomioon.

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 19.2.2010/133  (voimassa 1.9.2010 alkaen)

Lue täältä!